Opiskelijoiden hyvinvointia ei pidä vähätellä
Viime viikolla Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL aloitti huomiota herättävän, ja monia ärsyttäneenkin keskustelun opiskelijoiden toimeentulosta ja jaksamisesta. Oli asiasta sitten mitä mieltä tahansa, niin tämä oli tärkeä ja ajankohtainen avaus, sillä esimerkiksi Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön vuonna 2016 teettämän kyselyn mukaan noin 30 prosenttia opiskelijoista kokee tai on kokenut psyykkisiä oireita kuten uupumusta, ylirasitusta ja stressiä. Tämä on hälyttävän suuri määrä ja tilanne vaatii konkreettisia toimia pikaisella aikataululla ja asiaan on suhtauduttava riittävällä vakavuudella.
Opiskelijoiden uupumukseen vaikuttavat useimmiten eniten rahahuolet, huoli opintojen etenemisestä, huoli työllistymisestä sekä yksinäisyys. Poliittisessa päätöksenteossa voidaan tehdä ratkaisuja, joilla osaltaan voitaisiin helpottaa opiskelijoiden ahdinkoa. Tärkeimpänä itse näen opiskelijoiden tulorajojen merkittävän korottamisen, jotta ahkeria opiskelijoita ei rangaista leikkaamalla heidän opintorahaansa. Työnteon pitäisi aina olla kannattavaa. Ei pidä tuijottaa suoraan vain opiskelijoiden valmistumisaikoja. Opiskelun ja työn yhdistäminen sopivassa määrin huomioiden kuitenkin jaksaminen tuo hyvää käytännön kokemusta ja uutta motivaatiota opiskeluun ja auttaa opiskelijaa ymmärtämään teorian nivoutumisen käytäntöön. Tulorajojen korottaminen olisi myös valtiontalouden kannalta realistinen vaihtoehto, tuovathan opiskelijatkin verotuloja valtiolle. Opiskelijoiden rankaiseminen työnteosta onkin vanhanaikaista ja jättää huomioimatta opiskelijoiden yksilölliset erot, jotka voivat olla hyvinkin suuria.
On huolehdittava siitä, että opintorahasta, opintotuesta ja asumislisästä muodostuva opintotuki on riittävällä tasolla ja takaa jokaiselle opiskelijalle toimeentulon. Tällä hetkellä yksin asuvalle aikuiselle opintorahaa maksetaan 250,28 €/kk, jonka lisäksi hän voi nostaa lainaa 650 €/kk sekä saada yleistä asumistukea, jonka määrä riippuu asumismenojen suuruudesta ja omista tuloista. Yleisen asumistuen ulottaminen koskemaan myös opiskelijoita oli suotuisa ja järkevä ratkaisu edellisellä hallituskaudella. Se auttoi monen opiskelijan tilannetta, onhan vuokra maksettava kesäkuukausinakin, kun aktiivista opiskelua ei ole. Lainarahalla opintojen rahoittaminen on katsottu olevan investointi omaan tulevaisuuteen, ja opintotuki onkin siihen liittyen ollut perusteltua osaksi lainarahalla, jossa on vieläpä erittäin hyvät ehdot. Jos kuitenkin työnteko on opiskelujen aikana hyvin vähäistä ja toimeentulo perustuu suurelta osin opintolainaan, on ymmärrettävää, että moni nuori vieroksuu opintolainan nostamista, erityisesti opintojen alkuvaiheessa. Niin minäkin tekisin. Nostin itse aikoinani opintolainaa, mutta aika vähäisessä määrin. Muuten olin töissä kesä-ja talvilomat, ja niillä rahoilla sain rahoitettua opiskeluja. Opiskelijaa kun ei houkuta tulevaisuudennäkymä, jossa valmistumisen jälkeen alat lyhentämään jopa kymmenien tuhansien opintolainaa, kun samaan aikaan myös esim. perheen perustaminen voi olla käsillä.
Opiskelijan tulee saada kuitenkin riittävästi taloudellista tukea tullakseen toimeen ja pystyäkseen opiskelemaan täyspäiväisesti. Tämä takaa mahdollisuuksien tasa-arvon, eli sen, että ihan jokaisella motivoituneella on Suomessa mahdollisuus suorittaa korkeakoulututkinto halutessaan. Opiskelijalla tulee olla myös oikeus nostaa omaa elintasoaan oman jaksamisensa mukaan työnteolla. Työntekoon tulisi aina kannustaa ja opiskelijoiden ei pitäisi joutua pelkäämään Kelan takaisinperintäkirjeitä, jotka voivat olla korkoinensa monen tuhannen euron suuruisia. Miksi opiskelijaa rangaistaan työnteosta? Keneltä se on poissa, jos opiskelut etenevät ja työ ja opiskelu on yhdisteltävissä järkevällä tavalla? Opintotukijärjestelmä vaatisi uudelleenarvion. Toivottavasti hallitus tarttuu tähän asiaan, jolla osaltaan voisimme kohentaa opiskelijoiden kokemaa stressiä ja ahdistusta toimeentuloon liittyen.
Toimeentulon lisäksi opiskelijoiden mielenterveys on merkittävä opiskelijoita kuormittava asia. Ensisijaisesti Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS huolehtii korkeakouluopiskelijoiden terveyspalveluista. YTHS perustettiin alun alkujaan huolehtimaan vieraalle paikkakunnalle muuttavien opiskelijoiden terveyspalveluista, sillä opiskelijat jäivät usein kirjoille kotipaikkakunnalleen ja näin ollen olivat sen terveydenhoitopiirissä. Nykyään kuitenkin ajat ovat muuttuneet, ja YTHS:n pitäisikin keskittyä vahvemmin juuri niihin palveluihin, joita opiskelijat eniten tarvitsevat, ja mielenterveyspalvelut ovat siinä merkittävässä roolissa. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuus Suomessa on ollut paikoin hävyttömän huonoa. Hoitotakuun kiristäminen lasten-ja nuorten mielenterveyspalveluiden osalta olisikin merkittävä parannus lasten ja nuorten hyvinvointiin. Kun niihin panostetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, on yhä useammalla nuorella myös paremmat eväät ja työkalut kohdata myös jatko-opiskelun haasteita.
Nyt jäi epäselväksi, kenelle tämä poliittinen ”juhlapuhe” oli tarkoitettu ja mikä oli sen varsinainen viesti?
Ilmoita asiaton viesti
”Opiskelijat! Opintolainahyvitystä markkinoidaan edelleen virheellisesti”
http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261488-op…
Ilmoita asiaton viesti
Suo anteeksi, en lukenut kirjoitustasi kokonaan, mutta otsikko jo laittoi aivoni solmuun .
”Opiskelijoiden hyvinvointia ei pidä vähätellä”
ÖÖöö, oliko tarkoitus ilmaista ” Opiskelijoiden pahoinvointia ei pidä vähätellä.”
Ilmoita asiaton viesti
Huomatkaa, että ”Pienituloisten perheiden opiskelijoille ryhdytään maksamaan opintorahan oppimateriaalilisää
Toisen asteen opintojen opintotukeen tulee parannuksia 1.8.2019. Uutta oppimateriaalilisää voi saada myös alle 17-vuotias opiskelija.
Opintotuki muuttuu elokuussa 2019 seuraavasti:
– Opintotukeen tulee uusi opintorahan oppimateriaalilisä.
– Vanhempien tulot eivät enää vaikuta itsenäisesti asuvien alle 18-vuotiaiden opintotukeen.
– Lukio-opintojen opintotukiaika pitenee
Oppimateriaalilisää voi saada elokuusta 2019 alkaen
Elokuusta 2019 alkaen ammatillista tai lukiokoulutusta opiskeleva nuori voi saada opintorahan oppimateriaalilisää, jos vanhempien tulot ovat enintään 41 100 e vuodessa. Oppimateriaalilisä on 46,80 e/kk.
Oppimateriaalilisää voi saada vanhempansa luona asuva alle 20-vuotias ja muualla asuva alle 18-vuotias. Myös alle 17-vuotias opiskelija voi saada oppimateriaalilisää, vaikka hän ei voi saada muuta opintorahaa.
Oppimateriaalilisä myönnetään ilman hakemusta niille opiskelijoille, jotka jo saavat opintotukea. Jos et vielä saa opintotukea, mutta olisit oikeutettu oppimateriaalilisään, hae opintotukea verkossa tai opintotuen hakemuslomakkeella OT 1.
Vanhempien tulot eivät jatkossa pienennä itsenäisesti asuvan opintotukea
Elokuusta 2019 alkaen vanhempien tulot eivät enää vaikuta alle 18-vuotiaalle myönnettävään opintorahan perusmäärään tai opintotuen asumislisään, jos opiskelija asuu muualla kuin vanhempansa luona.
Vanhempien tulot vaikuttavat elokuun jälkeenkin opintorahan oppimateriaalilisään, opintorahan vähävaraisuuskorotukseen ja joissain tilanteissa opintolainan valtiontakauksen myöntämiseen.
Muualla kuin vanhempansa luona asuva 17-vuotias, jonka vanhempien tulot estävät nyt opintorahan saamisen, voi saada opintotukea elokuusta 2019 alkaen. Opintotukea pitää hakea verkossa tai hakemuslomakkeella OT 1. Kela tarkistaa tukea jo saavien opintotuet automaattisesti.
Lukio-opintoihin saa opintotukea 10 kuukaudelta lukuvuodessa
Elokuusta 2019 alkaen muuttuu myös lukio-opintojen lukuvuosittainen opintotukiaika. Lukiolainen voi saada opintotukea lukuvuoden 10 kuukaudelta elokuun alusta toukokuun loppuun. Kela pidentää opintotukea saavien lukiolaisten tukiajat ilman uutta hakemusta.”
https://www.kela.fi/-/pienituloisten-perheiden-opi…
Ilmoita asiaton viesti
Opiskelijoiden opintotuki on laskettu hävyttömän mitättömälle tasolle verrattuna vielä 15 – 20 vuotta sitten vallinneeseen tasoon.
Uusi hallitus pystyy korjaamaan jotakin pientä asiassa, mutta kuitenkin olennaista.
Lisää korjaavia toimenpiteitä tarvitaan samoin kuin ikäihmisten oloihin, kohteluun, eläkkeisiin ja ravitsemukseen.
Opiskelijat ovat vain yksi laiminlyöty kansalaisryhmä, mutta hyvä että puutut heidän taloudelliseen kohteluunsa, joka merkitsee äärimmäisen paljon.
Ilmoita asiaton viesti
Opintotuki on todellakin pienempi kuin ennen, samoin monien tutkintojen sosiaalinen vaihtoarvo (tai taloudellinen hyötyarvo, niin epämääräinen kuin se onkin) on pienentynyt. Kolmas tekijä on tietty elämänhallintataitojen puute: kyky keskittyä kulloinkin käsillä olevaan asiaan, kyky hahmotella kokonaisuuksia, tietty pitkäjänteisyys ja aikataulutusryhti, näiden voisi väittää huonontuneen joistain syistä (vanhempien esimerkki, e-kulttuuri, elintaso).
Nämä kaikki vaikuttavat negatiivisesti pärjäämiseen, opintojen läpäisemiseen ja mielenterveyteen. Tuosta kolmannesta voi aina kiistellä, kyseessä on oma tuntumani.
Ilmoita asiaton viesti