MiaLaiho

Ruotsin kirjoittamisen pakollisuus estää lukiopolun osalle nuorista

  • Ylioppilastutkinto karkaa osan nuorista ulottuvista
    Ylioppilastutkinto karkaa osan nuorista ulottuvista

Antti Rinteen hallitus julkisti tänään hallitusohjelmansa, jossa muun muassa linjattiin toisen kotimaisen kielen muuttamisesta pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa. Toinen kotimainen on ollut vapaaehtoinen vuodesta 2005 lähtien. Tällä hetkellä vain äidinkieli on pakollinen aine ylioppilaskirjoituksissa, ja sen lisäksi täytyy valita kolme seuraavista: toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka ja reaaliaine. Suurimmalle osalle äidinkieli tarkoittaa suomea, ja toinen kotimainen ruotsia, sillä lukio-opiskelijoista pieni osa puhuu äidinkielenään ruotsia.

Suomessa on 290 000 ruotsinkielistä, eli noin 5,3 % koko väestöstä. Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, ja meidän täytyy turvata kaikille julkiset palvelut omalla äidinkielellään. Tämä ei kuitenkaan onnistu pakottamalla jo valmiiksi stressaantuneet lukiolaiset kirjoittamaan pakollinen ruotsi ylioppilaskirjoituksissa. Jos kielen opiskeluun täysin epämotivoitunut nuori pakotetaan kirjoittamaan ruotsi, voidaan olla varmoja, ettei tämä tule käyttämään ruotsia työelämässä. Ruotsi on ollut valinnainen aine melkein 15 vuotta, joten sen kirjoittamista ei kuitenkaan voisi asettaa kynnysehdoksi esimerkiksi korkeakouluihin, sillä se asettaisi opiskelijat epätasa-arvoiseen asemaan.

Osa ihmisistä on luonnostaan matemaattisia, osalle taas uusien kielten opiskelu on helppoa. Uudistuksen jälkeen monen, joille kielten opiskelu on vaikeaa, koko lukioaika vaikeutuu huomattavasti. Jo tällä hetkellä toista kotimaista kieltä täytyy opiskella viisi kurssia. Kaikkien kannalta olisi parempi, että opiskelija itse voisi valita ylioppilaskirjoitusten kirjoitettavat aineet omien jatkosuunnitelmien ja motivaation perusteella. Lukion pakolliset kurssit kuitenkin takaavat perusosaamisen niissä aineissa, joita yleissivistävässä lukiossa opiskelijan odotetaan oppivan, eli myös ruotsissa.

Jokaisella motivoituneella tulisi olla mahdollisuus ylioppilastutkintoon. Jos toinen kotimainen muutetaan pakolliseksi aineeksi, tämä mahdollisuus on vaarassa poistua. Esimerkiksi maahanmuuttajille englannin lisäksi kahden vieraan kielen opiskelu vaatii valtavasti voimavaroja. Jos opiskelija on valmiiksi parempi muissa aineissa, kuin kielissä, voi lukio-opiskelusta tulla käytännössä mahdotonta. Tilanne on hyvin huono myös heille, joilla on vaikeita oppimishäiriöitä.

Asiassa on kuunneltava myös lukiolaisia, joita muutos koskettaa. Esimerkiksi Suomen Lukiolaisten Liitto on jo ilmaissut huolensa yhä kuormittuneempien ja väsyneempien opiskelijoiden jaksamisesta. Tällä hetkellä toisen kotimaisen kielen kirjoittavat he, joita kieli oikeasti kiinnostaa. Mikäli kieli muutetaan pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksissa, suurelle osalle siitä tulee pakkopullaa. Tätä myötä myös kasvaa pelko siitä, että reputtaa kokeen kokonaan ja sitä myöden heikentää omia mahdollisuuksiaan päästä korkeakouluun.

Lukiolaiset ovat yhä väsyneempiä ja stressaantuneempia. Heillä on valtavat paineet selviytyä lukiosta kunnialla, sillä pääsykoeuudistuksen myötä ylioppilaskirjoitusten arvosanat määrittävät pitkälti oman tulevaisuuden. Onko oikein kuormittaa nuoria opiskelijoita enää yhtään enempää?

Positiivinen asenne opiskeluun tuottaa aina parhaita tuloksia. Jos haluamme saada Suomeen lisää ruotsintaitoisia ihmisiä, meidän tulee panostaa opiskelun mielekkyyteen ja motivoida opiskelijoita. Halu oppia lähtee aina ihmisestä itsestään, eikä sitä voida pakottaa ulkopuolelta. Ruotsin kielen pakollisuutta ei voida myöskään perustella jonkun ammattiryhmän omien työvoimapoliittisten pyrkimysten perusteella. Kyse on kuitenkin nuortemme tulevaisuudesta, ja yhdenvertaisten opiskelumahdollisuuksien tarjoamisesta ja mahdollisuuksista myös saavuttaa virallisia tutkintoja taustasta riippumatta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

18Suosittele

18 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (77 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"Jos toinen kotimainen muutetaan pakolliseksi aineeksi..."

Kansanedustajaa varmaan hämmästyttää sellainen tieto että toinen kotimainen ON pakollinen aine niin peruskoulussa kuin lukiossakin, ja sen osaamista edellytetään ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

No kuitenkin turhanpäiväistä koko ruotsin opiskelu ja vielä pakolla...

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

J.S:"Kansanedustajaa varmaan hämmästyttää.."

Minua näin kansakoulupohjalta hämmästyttää millä eväillä maisteriksi tuntuu pääsevän. Liekö kopsattu paperit jostain.

Käyttäjän MiaLaiho kuva
Mia Laiho

Hyvin on tiedossa sen opiskelun pakollisuus. Sen takia ihmettelenkin, että miksi se pitää laittaa vaatimukseksi ylioppilaskirjoitukseen. Sen avulla saadaan toki reppuja lisättyä, jos sitä halutaan. Minusta ei ole oikein nuoria kohtaan.En vastusta ruotsin kieltä, päinvastoin, mutta vastustan sen pakollisuutta YO-kirjoituksessa, koska se voi olla usealle se kompastuslauta YO-tutkintoon.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Pari vuotta sitten oli kohua siitä, että yliopisto-opiskelijat valittivat sitä, että he eivät saa hyväksyttyä arvosanaa virkamiesruotsissa ja maisterin paperit jäävät saamatta tämän takia. Silloin syyksi todettiin, että yliopisto-opiskelijoiden osaamisen tason lasku johtui siitä, että ruotsin kielen pakollisuus oli poistunut ylioppilaskirjoituksista.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Olen melko varma että tarkoituksena ei ole lisätä reppuja.

Ylioppilaskokeen tarkoituksena on osoittaa, että oppilaalla on ne tiedot ja taidot joita häneltä edellytetään todistuksen saamiseksi. Niin kauan kun lukion vaatimuksina on jonkinasteisen toisen kotimaisen osaaminen, on ihan perusteltua että se pitää myös osoittaa. Ylioppilastutkinnon "kompastuslauta" tarkoittaa, että oppilas ei ole oppinut nitä asioita joita tutkintoon edellytetään ja tällöinhän hylkäys on ihan perusteltua. En tiedä nykyisten kokeiden sisältöä mutta minun aikanani jos ei venynyt edes abbrobaturiin, ei sitten mitään ollut jäänyt päähänkään.

Tietääkseni yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa ei järjestetä toisen kotimaisen alkeisopetusta vaan oletusarvona on tietty lähtötaso joka olisi pitänyt osoittaa jo edellisellä opintoasteella.

Käyttäjän JuhaHammarberg kuva
Juha Hammarberg

RKP porukka on yleensä pyrkinyt profiloitumaan vapaamielisiksi ja liberaaleiksi..ja aika usein he ovatkin keskimääräistä vähemmän umpimielisiä .. paitsi heidän omissa eduissaan ja etuoikeuksissaan joista he pitävät painiotteella kiinni. Koko suomen pitää opiskella heidän kieltään meni sitten syteen tai saveen. He eivät anna periksi..suomalainen nuori..sinun on pakko opiskella minun kieli.

Käyttäjän MiaLaiho kuva
Mia Laiho

Ja valitettavasti pakko on huono keino motivoida.

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne

Vastaus kommenttiin nro 21. Niinkö? Ei se pakko tuntunut olevan kokoomukselle ollenkaan huono asia, kun edellisessä hallituksessa piti kyykyttää työttömiä ja ikäihmisiä. Päinvastoin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Mitenkäs me poloiset pärjäsimme ennen vuotta 2005? Kukaan ei kiukutellut siitä, että sekä suomi että ruotsi pitää kirjoittaa aikoinaan 70-luvulla kun valmistuin YO:ksi. Se oli itsestäänselvää.

Käyttäjän asco73 kuva
Asko Telinen

Kannattaisi Juhankin muuttaa 2000-luvulle. 70-luvulla oli aika paljon asioita toisin.

Käyttäjän JuhaHammarberg kuva
Juha Hammarberg

Tämä pakottaminen alkoi 70-luvulla ja nyt tosiaan on jo 2000 luku.

Mika Hynynen

Kuikka, itse tiedän parikin silloista nuorta miestä, joilla lakki jäi saamatta nimenomaan pakkoruotsin takia. Reaalikokeen ja muut he kyllä läpäisivät kirkkaasti. Näin siis reilut 20-vuotta sitten pienessä Itä-Suomalaisessa kunnassa. Tänä aamuna ykkösellä muuten haastateltiin jotain lukiolaisten edustajaa (jonka nimeä en nyt muista) sen kyllä muistan, että hän oli tyrmistynyt tuosta pakkoruotsin palauttamisesta. Syystäkin ja kuten Pirskanen tuossa alempana kirjoittaakin, tästä tulee turha taakka varsinkin osalle pojista.

Käyttäjän MiaLaiho kuva
Mia Laiho

Maailma on muuttunut Juha Kuikka. Itse sain valkolakin 80-luvun lopulla, ja muistan kyllä miten ruotsi oli osalle hankalaa. Nykyään YO-tutkinto on myös muuttunut, esim. reaalia ei voi vastata samassa kokeessa vaan aineet on kirjoitettava erikseen. Kyllä nuorten työmäärä on myös kasvanut ja YO-todistuksen merkitys on kasvanut myös.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Muistan, kuinka osa koulukavereista kompasteli matematiikan ehtojen kanssa ja onnistuipa yksi reputtamaan reaalissa.
Joillakin oppilailla voi olla vaikeuksia jossakin aineessa. Se on ikävää. Onko nuorten työmäärä lukiossa todellakin kasvanut? Onko oppimäärät lisääntyneet esim 1980-luvun alkuun verrattuna? Minun aikanani reaalikoe kirjoitettiin yhdellä kertaa. Nykyään reaaliaineita voi kirjoittaa eri kirjoituskerroilla, onko näiden oppisisällöt laajempia kuin ennen?

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #30

Joudun nähtävästi vastaamaan itse omaan kysymykseeni. Lukioselvitys vuodelta 2017 käsittelee lukiossa opiskelevien stressin tuntemusten lisääntymistä. Selvityksessä ei kuitenkaan tule mainituksi mitään sellaiseen viittaavaa, että oppiaines olisi sinällään lisääntynyt, eikä oppiaineksen lisääntyminen ole stressin syy. Blogistin argumentti ei saa tukea tutkimuksesta. Väite täytyy siis siirtää politikointiargumenttien kategoriaan. Kun politikoidaan niin faktat voi sivuuttaa.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Kyllä minä ainakin kiukuttelin. Sitä ei vaan kovin moni nähnyt, kun en päässyt netissä sitä julkaisemaan.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Tuliko ns virkamiesruotsi korkeakouluihin 1987. Se ei ole ihan yhtä vanha kuin pakko yo kirjoituksissa. Eikä pakkoruotsi muutenkaan ole ollut ikuinen. Kallis se on ja eikä ollut kovin tehokas tapa hoitaa asiaa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Se tuli jo 10-vuotta aikaisemmin, kun meillä oli ruotsinkielinen opetusministeri.

Johannes Hissa Vastaus kommenttiin #45

Virkamiesruotsi tuli pakolliseksi korkeakoulututkinnossa vasta kun 30.4.1987/442 Asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta (kumoutunut)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/kumotut/198...
astui voimaan vuonna 1987. Sitä ennen noudatettiin vuoden 1922 lakia valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #51

Viimeisessä Kanava-lehdessä 4/2019 oli dosentti Aarne Mattilan kirjoitus: ”Kielikoulutuksen poliittinen umpisolmu”. Siinä hän kertoo vuonna 1978 Kristian Gestrinin opetusministerikaudella tehty virkamiesruotsin kokeen säätäminen pakolliseksi osaksi yliopistollista loppututkintoa jäykisti ja yksipuolisti kieltenopiskelua akateemisissa opinnoissa”. Puhummeko me nyt samasta tutkinnosta?

Jussi Säntti

Moni ei pärjännytkään, osalle nuorista katkaisi lukiopolun.

Käyttäjän VesaKiljunen kuva
Vesa Kiljunen

Ja sitten ollaan huolissaan esim. nuorten poikien syrjäytymisestä koulumaailmasta,niin tällä ei ainakaan helpoteta asiaa.Ainiin,nehän "pakotetaan" jatkamaan koulun penkillä sakkojen uhalla pitempään.Nerokasta!!

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Mitenkäs me poloiset pärjäsimme ennen vuotta 2005? Kukaan ei kiukutellut siitä, että sekä suomi että ruotsi pitää kirjoittaa aikoinaan 70-luvulla kun valmistuin YO:ksi. Se oli itsestäänselvää."

Lähinnä syyn luulisin olleen kiukuttelun näkymättömyydessä. Ennen tietotekniikan yleistymistä ja mahdollisuutta tuoda kaikki "kiukuttelut" esiin, se pysyikin piilossa ja vain lähipiirin tiedossa.

Ei edes tänään monetkaan tiedä mistä kansa kohisee ja valittaa, jos ei käytössä ei ole tietotekniikkaa ja älypuhelimia. Heitäkin on, tosin vain vanhemmassa sukupolvessa. Moni heistä kuulemma ei edes tiedä, että pakkoruotsi koskee muitakin koulutusaloja kuin vain peruskoulua ja lukiota?
Itsekin olen joskus näihin ihmisiin törmännyt. Tosin tieto myös tuskaa lisää:)

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Pitää opetella ruotsin kieli kun Suomen kieli ei kelpaa pohjoismaan neuvostolle ......

Käyttäjän MiaLaiho kuva
Mia Laiho

Ja ruotsi ei kuitenkaan riitä sielläkään.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Tiedän erään lahjakkaan GSM-tohtorin joka ei päässyt ylioppilaaksi juuri tuon Ruotsin kielen takia. Hänelle kuitenkin aukeni yliopisto-opinnot ei-ylioppilaiden ryhmässä. Siis kaiketi vieläkin yliopistoon on kiintiöt ylioppilaille ja ei-ylioppilaille. Yliopiston pyrkimiskoe on sama molemmille ryhmille.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

”Hallitus asettaa tavoitteeksi toisen kotimaisen kielen palauttamisen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksessa”, Antti Rinteen (sdp) hallituksen ohjelmassa lukee.

Vaasan keskussairaalan muuttaminen laajan päivystyksen sairaalaksi oli selviö, mutta osasiko joku ennen viikonloppua odottaa Henrikssonin ilmaveiviä eli pakollisen ruotsin palauttamista kirjoituksiin?

Pakollinen ruotsi poistui ylioppilaskokeesta vuonna 2005. Hbl:n tänään siteeraamien hallituslähteiden mukaan pakollisen ruotsin paluu ylioppilaskirjoituksiin on kuitenkin hallitusohjelmakirjauksesta huolimatta epätodennäköistä.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Ja arvatkaa mikä sukupuoli siitä kärsii eniten?

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Ei kai kukaan nyt oikeasti niin tollo,ole, että tosissaan luulee kielen oppimisen olevan jotenkin kiinni sukupuolesta?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Kyllä se opettajien mukaan pojilla vaikuttaa eniten.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #46

Väärä asenne taitaa vaikuttaa enemmän kuin sukupuoli. Ettekö te kielisoturit ymmärrä, että jos pojilla sujuu B-kieli huonommin kuin tytöillä, todelllinen syy ei silti ole sukupuoleen liittyvä? Koska jos olisi, niin kukaan poika ei voisi saada hyvää tulosta aikaan toista kotimaista opiskelemalla.

Käyttäjän MiaLaiho kuva
Mia Laiho
Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Ruotsi on ainut pakollinen aine kaikkilla kouluasteilla koko Suomessa. Suomen kieli ei jostain syystä ole.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Tottakai on ruotsinkielisille.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Jotka saavat kielikylvyn suomenkielisiltä.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Ei ole eräille ruotsinkielisille pakollinen.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Toivottavasti seuraava hallitus lopettaa pakkoruotsin kokonaan.

Käyttäjän ajjmikkola kuva
Jouko Mikkola

Ja sitten myös virkamiesruotsin.

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

5% rkp kyykyttää 95% muuta mieltä olevaa . Toimiiko demokratia .
-Ei .

Todella paljon eripuraa ja katkeruutta aiheuttava jo tuollainen ehdotus pakkoruotsista . No sitä saa mitä tilaa ..

Matikka pakolliseksi ennemmin tietenkin .

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Se nyt on vain niin että vielä vuosisatoja ”vapautumisen” jälkeen, suomi on edelleen osa ruotsia. Suomenruotsalaiset oligarkit pitävät siitä lobbariarmeijoineen huolta.

Ari Ojala

Suomenkielisissä kunnissa on keskimäärin 0,4% ruotsinkielisiä ja suomenkielisiä ym 99,6%. Pakkoruotsin opiskelu leikkaa suoraan suomalaisten opiskelumahdollisuuksia.

Käyttäjän HeinonenJussi kuva
Jussi Heinonen

Lukiolaiset ovat varmaan aina vaan väsyneempiä ja stressaantuneita. Liikuntaa on liian vähän lukiossa; en tiedä kyllä edes sen tuntimäärää viikossa, mutta vähän sitä oli 70-luvulla jo, kun lukiossa opiskelin. Ruotsi oli silloin pakollista, eikä se minulla hyvin mennytkään, mutta kirjoitin siitä B:n kuitenkin, sitä naisopettaja kovasti kyllä ihmetteli ja sanoi, että hän odotti varmaa iitä minun kohdallani.

Ruotsi saisi siis tulla jälleen pakolliseksi aineeksi lukiossa, koska se ennen vanhaankin oli pakollista. Ylioppilaskirjoituksia pitäisi uudistaa silläkin tavalla, että siinä olisi myös liikuntatesti, esim. Cooperin-testi pakollisena. Ylioppilaskirjoituksen nimi pitäisi siis myös vaihtaa ylioppilaskokeeksi. Jos ylioppilaskokelas ruotsista reputtaa, niin hyvä Cooperin-testin tulos kompensoisi ruotsinkielen reputuksen tai minkä vaan yksittäisen muun kokeen reputuksen. 3000 metriä/12 minuuttia olisi varmaan riittävä suoritus, naisilla tai tytöillä jopa tätäkin vähemmän.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Liikunta oli minulle aikoinaan kaikkein stressaavin oppiaine.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Olet kääntänyt sen vahvuudeksesi...liikuttuasi mm. Kiinassa ja Italiassa sekä lukuisissa muissa maissa, lisäksi pitkällä aikavälillä :).

Käyttäjän HeinonenJussi kuva
Jussi Heinonen

Minun lukionkäynti pyöri pitkälti liikunnan ympärillä ja en lukenut siellä oikein kunnolla ollenkaan. Ylioppilaskirjoituksiin kuitenkin valmistauduin aika hyvin, mutta kaikkien aineiden keskiarvo oli siis 7.1 ja liikuntanumero oli 10. Pidän sitä onnistuneena suorituksena siis kuitenkin sitä Lyseota, vaikka jotkut opettajat sanoivat, että eivät ymmärrä sitä minun touhua, ruotsinopettaja halveksi minua kaikkein eniten, olisin ruotsia opiskellut enemmän, jos ei olisi ollut sellainen opettaja, joka on jo edesmennyt, olen antanut hänellekin tietysti anteeksi ne jutut.

Käyttäjän LauriLappalainen kuva
Lauri Lappalainen

Kiitos kirjoituksesta Mia. Kommenttini menee hieman aiheen vierestä ja on pahimmillaan olkiukko, mutta olen kanssasi eri mieltä ruotsin kielen yleissivistävästä luonteesta. Mielestäni ajatus on upotettu lauseseeseesi: "Lukion pakolliset kurssit kuitenkin takaavat perusosaamisen niissä aineissa, joita yleissivistävässä lukiossa opiskelijan odotetaan oppivan, eli myös ruotsissa."

Suomi on kansainvälistynyt voimakkaasti 2000-luvun aikana. Työvoima liikkuu globaalisti ja monet start-up-yritykset suuntaavat suoraan maailmanmarkkinoille ilman että pyrkivät perinteiseen tapaan saamaan ensin vahvan jalansijan kotimaassa. Tästä näkökulmasta katsottuna myös Pohjoismaat muodostavat suppean työmarkkina-alueen. Pelkästään talousyhteistyötä mittarina pidettäessä huomataan toisaalta, että Saksa on Ruotsia suurempi vientimaa. Tämä perustelisi enemminkin saksan, kuin ruotsin kielen pakollisuutta. Sotilaallisia yhteistyökuvioita pohdittaessa katse taas suuntautuu ensisijassa EU:n ja Naton suuntaan. Yhteistyö Ruotsin kanssa on sekin luonnollisesti merkittävässä roolissa, mutta Suomen ja Ruotsin armeijoiden yhteinen kieli on englanti.

Ruotsin kieli ei siis ole enää kielen itsensä eli sen ominaisuuksien puolesta osa yleissivistystä. Sen yleissivistävä luonne johtuu ainoastaan byrokraattisista säädöksistä. Valtionhallinto toimii näet eräänlaisena yleissivistysautomaattina. Säätäessään yliopistolakeja se tulee samalla määritelleeksi osaltaan mitä yleissivistykseen kuuluu. Se, minkä peruskouluissa ja lukioissa katsotaan lukeutuvaksi osaksi yleissivistyksen määritelmää, riippuu mm. yliopistolaeista.

Korkeakoulutusta sääntelee laki, jonka mukaan Suomen suomenkielinen kansalainen ei voi saada korkeakoulututkintoa osoittamatta ruotsin kielen taitoa. Ruotsin kieli on näin ollen osa (peruskoulutuksen) yleissivistyksen määritelmää, koska (valtiotasolla) on määritelty että se on yleissivistystä. Peruskoululla ja lukiolla on reaktiivinen rooli, määrittelijöitä on siis käytännössä vain yksi, valtionhallinto. Eli yksinkertaisimmillaan päätelmä kuuluu seuraavasti:

Ruotsin kieli on osa yleissivistyksen määritelmää, koska on määritelty että se on yleissivistystä. Ilmeinen kehäpäätelmä.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

"Pakkokieli" on ok, pakkoruotsi ei.

Olen aiemminkin esittänyt, että vanhemmat saisivat (mahdollisuuksien mukaan) valita lapsen opiskeleman kielen. Esim. itärajalla moni varmasti valitsisi venäjän. Joku jossakin ranskan.
Tosiasia kuitenkin on, ettei kaikissa kouluissa voitaisi opiskella 'kaikkia kieliä' vaan pitäisi keskittää määrätyt kielet yhten kouluun, toiset kielet toiseen kouluun. Ja jo(i)ssakin koulussa voitaisiin sitten opiskella ruotsia.

Jos olisin kakaran saannut valita, olisin valinnut: ruotsi (äidinkieli), suomi, englanti, saksa ja mahdollisesti ranska. Oli kuitenkin pakko lukea latinaa (11 vuotiaana se kurimus alkoi). Kieli jota kukaan ei puhu. No juu, onhan sillä historialliset syyt.

Ymmärrän hyvin, että joku koululainen/opiskelija jossakin Kuopiossa karsastaa opiskella kieltä, jota paikkakunnalla ei puhuta.
Parempi olisi opiskella jotain harvinaista kieltä, jota tarvitaan esim. vientiteollisuudessa.
Uusia ruotsinkielentaitajia ei tarvita vientiteollisuudessa, ruotsia taitavia on jo vaikka huru mycket (ainakin 5,3%). Sitäpaitsi ne peevelit tekevät ulkomaankauppaa englanniksi. ;)

Henry

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Jos saa lukion toisen kotimaisen kurssit hyväksytyllä arvosanalla läpi, ei ole mitenkään ylivoimaista päästä läpi siitä yo-kirjoituksissakaan. Siis jos oletetaan, että arviointi on rehellistä, eikä mitään armovitosmeininkiä. Kursseissa ja yo-kirjoituksissakin rima on varsin matalalla. Se on laskettu yleisen painostuksen ja oppilaiden motivoimisen nimissä niin matalalle, että mitään riittävää käytännön kielitaitoa ei b-kielen niukin naukin läpäisemällä saavuta. Edes seiskan oppilaat eivät uskalla eivätkä osaa keskustella kaksikielisen luokkatoverinsa kanssa.

Jos edes tästä helpotetun helpotuksesta ei selviä, ei ole lukiokelpoinen eikä siis ole mitään asiaa akateemisiin opintoihin.
Esimerkit: http://yle.fi/plus/abitreenit/2019/kev%C3%A4t/BB-f...
http://svenska.yle.fi/dataviz/abimix/2019/var/CA-s...

Mika Hynynen

Niinhän se vaan Ville Haapasalokin oppi venäjän kielen ilman minkäänlaista kieliopin pakkotankkausta. Kun motivaatio ja innostus on tapissa, pystyy melkein mihin vaan. Pakollinen ja päämäärätön pakertaminen taas johtaa päinvastaisiin tuloksiin. Hyvin yksinkertaista.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Sama juttu on käytännössä yliopistoissa ja korkeakouluissa. Virkamiesruotsista jää valmistuminen kiinni, joten kurssilla armosta päästetään läpi. Mitään käytännön virkamiestason ruotsinkielentaitoa sillä ei todellakaan taata, eikä saavuteta. Se suoraan hölmöläisten touhua. Politiikka saa aikaan toisinaan ihan älyttömyyksiä.

Miksi muuten kaikki valmistuneet ovat potentiaalisia virkamiehiä. :-D

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Ei siinä ole päätä eikä häntää.
Oletetaan, että vaikka 'Elmeri' on 20-vuotiaana osannut ruotsia niin hyvin, että pääsi johonkin virkaan. Jos häntä ei koskaan kiinnostanut tämä kieli, niin hän on sen jo unohtanut 35-40-vuotiaana.

Olisi paljon parempi, että he, joita kiinnostaa ruotsin kieli ja kulttuuri sitä saavat opiskella - vapaaehtoisesti. Heillä opittu kielitaito myös säilyy - jos ovat edelleen kiinnostuneet ruotsin kielestä.

Henry

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Ruotsinkielen osaamisvaade on puhtaasti poliittinen, kyseistä kielitaitoa ei Suomessa kansalaiset käytännössä tarvi, eikä kieltä juurikaan Suomessa tarvita. Se on keinotekoisesti ylhäältä päin määrätty ja pakotettu.

Merkittävä osa suomalaisia ovat enemmän kaksikielisiä ja toinen kieli onkin englanti, myös syntyperäiset suomalaiset. He käyttävät englantia ja ruotsia ei käytetä ollenkaan.

RKP tekee ruotsinkielisille isoa vahinkoa lisäten negatiivista suhtautumista. Skandinaavisen pienen merkityksettömän kielen opiskelu pakolla ei ole kansainvälistymistä.

Ruotsinkielen pakollisuus on selvä merkki miten SDP tarvitsee RKP:tä, mitään muuta käytännön merkitystä suomessa kyseisellä kielellä ei ole.

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

"RKP tekee ruotsinkielisille isoa vahinkoa lisäten negatiivista suhtautumista. "

Tuossa soittokierroksel aika yllättävän vihaisia mielipiteitä tuli tuosta pakkoruotsi jutusta . Joillakin joilla lapsia lukioon menossa kokivat syvänä vääryytenä .
Sanottasko esim etten haluaisi olla nakkijonos rkpläisenä heidän kanssa .

Joten veikkaan että tuo perutaan loppupeleissä melko varmasti .

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

On suorastaan typerää, että kun rannikon ruotsinkielinen haluaa puhua terveyskeskuksessa tai Kelassa ruotsia, niin koko kansan on siitä syystä opiskeltava ruotsia, jolla ei tee muualla maailmassa yhtään mitään.

Älyvapaata ja verovaroja tuhlaavaa kielipolitiikkaa, joka johtuu vain siitä kun yhtä täytepuoluetta tarvitaan hallituksessa.

Arvo Kukko

Tämä pakko on niin selkeä asia että siinä voitaisiin kysyä kansan mielipidettä suoraan kansanäänestyksellä. Samalla tavoin selkeä asia kuin kieltolaki. Ei niin monimutkainen kuin EU:n liittyminen tai siitä eroaminen. Uskon, että asiasta syntyy vstakampanjoita Some:ssa ja kansalaisaloite pakkolain kumoamiseksi jos ko. laki säädetään.

Käyttäjän LeilaHmlinen kuva
Leila Hämäläinen

Jos ruotsin- tai minkä muun suhteellisen helpon kielen opiskelu estää lukion suorittamisen, on vika koululaisen. Sen verran älyllistä kapasiteettia täytyy lukiolaisella olla! Ylioppilaalla mallia 1966 alkoi toisen kotimaisen kielen opiskelu muistaakseni keskikoulun 1. luokalla; toisella luokalla tuli lisäksi englanti; lukiossa vielä saksa ja venäjä kielilinjalla. Kielten oppiminen kehittää aivojen kykyä käsitellä erilaisia asioita. Kun ensimmäistä kertaa menin Englantiin vuodeksi ylioppilastutkinnon jälkeen, tuntui siltä, että siellä puhuttiin eri kieltä kuin mitä koulussa oli opetettu. Myöhemmin muiden vieraiden kielten oppiminen on sujunut paljon helpommin. Sitä paitsi ruotsin kielen taito avaa portit myös tanskan, norjan, saksan ja hollannin kielen perusteisiin.

Johannes Hissa

Tosin etenkin saksan ja ranskan kirjoittajien määrä on suorastaan romahtanut viimeisten parinkymmenen vuoden aikana eli vielä vuonna 2006 saksan kirjoitti reilut 6800, kun nyt enään noin 1650, ja ranskan noin 3250, kun nyt enään alle 1000. Huolissaan pitäisi olla siis kielivalintojen yksipuolistumisesta eli uudistuksen jälkeen ei käytännössä kirjoiteta kuin äidinkieli (suomi/ruotsi), toinen kotimainen (ruotsi/suomi), englanti ja neljäs aine on sitten matematiikka tai jokin reaaliaine. Ruotsi siis näyttää sulkevan portit muilta kieliltä eli pakoruotsilla on saatu iskostettua inho myös muiden kielten opiskeluun.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Tarkoitat, että ruotsin kielen muuttuminen vapaaehtoiseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksissa v.2005 romahdutti lopullisesti sekä saksan että ranskan opiskelun lukioissa. Aika erikoinen väite. 1970, 1980- ja 1990 luvuilla ruotsin kielen pakollisuus ei siis romahduttanut muiden kielten opiskelua ja katastrofi tapahtui joitakin vuosia ennen kuin ruotsin kielen osaamistasoon tuli kevennys sen muuttuessa vapaaehtoiseksi. Tällä logiikalla ruotsin kielen kirjoittamisen pakollisuus olisi hyvä edellytys muiden kielten opiskeluinnon lisäämiselle.

Johannes Hissa Vastaus kommenttiin #58

Tarkoitan että, muiden vieraiden kielten kirjoittaminen on vähentynyt enemmän kuin toisen kotimaisen kielen eli suurin syy on ainereaalin tulo 2005, sillä sitä ennen ylioppilaskirjoitus oli kielipainoitteinen, sillä ainoastaan matematiikka ja reaali eivät olleet kieliä eli nyt valitaan useasti kielten sijalle useampi ainereaali.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #69

Nyt kerrot, että syynä muiden vieraitten kielten kirjoittamisen dramaattiseen vähenemiseen on ainereaalin tulo 2005. Edellisessä viestissä kerroit syyksi tämän: "Ruotsi siis näyttää sulkevan portit muilta kieliltä eli pakoruotsilla on saatu iskostettua inho myös muiden kielten opiskeluun." Tämä tästä - detta om detta.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Ei kai sentään kielten opiskelu ole älystä kiinni, vaan istumalihaksista ja motivaatiosta? Lukioon mennessä oppilas on opiskellut englantia ja ruotsia tuntimääräisesti lähes yhtä paljon ja tulos on opettajienkin mukaan karmea.

Armovitoset täyttävät todistukset liian monilla samaan aikaan, kun englannista saadaan kiitettäviä numeroita, koska se heitä kiinnostaa ja motivoi juuri käytön tarpeellisuuden mukaan.

Käyttäjän OlliAulio kuva
Olli Aulio

Kun kirjoitin ylioppilaaksi oli pakollisia aineita. Äidinkieli (suomi), ruotsi, vieras kieli ja toinen seuraavista matikka tai reaali. Ylioppilaskoetta on ymmärtääkseni kehitetty selvästi siihen suuntaan että vallitsee suurempi valinnaisuus. Ja hyvä niin. Onko nyt suunta muuttunut niin että ruotsi tulee pakolliseksi kirjoitettavaksi. Miksi.

Toinen asia on se että jos seuraavassa hallituksessa ovat perussuomalaiset niin poistetaanko taas ruotsin pakollinen kirjoittaminen. Ei kait koulutuspolitiikan pidä olla näin tempoilevaa.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Kummallista että eniten keskustelua herättää hallitusohjelman vähäpätöisin asia. Eilen julkaistu hallitusohjelma näyttää luonnon kannalta historiallisen lupaavalta. Uusi hallitus on muun muassa lisäämässä luonnonsuojelun määrärahoja 100 miljoonalla eurolla vuodessa, jatkamassa soidensuojelun täydennysohjelman toteuttamista ja purkamassa energiantuotannon kannalta merkityksettömiä patoja. Näin laajat ja monipuoliset kirjaukset ovat välttämättömiä, sillä luonto on hätätilassa. Myös ilmastokriisin kiireellisyys näkyy hallitusohjelman kirjauksissa.

Mika Hynynen

Mika Lamminpää, tuo pakkoruotsi ei ole yksilötasolla ollenkaan vähäpätöinen asia. Pakkoruotsin palauttaminen kirjoituksiin--> lisää lukion keskeyttäneitä--> lisää katkeria syrjäytyneitä ja silloin se jo onkin koko yhteiskunnan asia. Noille ympäristöasioille varmasti on omat keskusteluketjunsa.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Vähäpätöisin asia on kuitenkin ilmastohumppa, ellei sitten pidä sitä kiireellisenä verolähteenä, jonka tuotto menee minne menee. Muutoin luonnon, jonka ylikuluttava osa olemme, hädästä samaa mieltä.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Kukas sitä ilmastohumppaa soittelikaan? Taisi olla Halla-aho. Kyllä se hetken lämmitti, mutta eurojytky jäikin jo sitten suutariksi, Alkoi se ilmastohumpan kertosäe jo kyllästyttää: Suomi on jo tehny tarpeeksi nunununuu. Mittää ei enää tatte tehdä nunununnuu. Nyt on muitten vuoro nunununuu. Somalien syytä nunununuu.

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja

Viime vuosina olen käynyt lukuisissa ylioppilasjuhlissa. Huomion arvoinen piirre on se, että vain yksi oli kirjoittanut ruotsin (kaksikieliseltä paikkakunnalta ja ns. pitkä ruotsi).

Ruotsin poistuminen pakollisena aineena kirjoituksissa on ollut monelle suuri helpotus.

Kaikki eivät ole kielellisesti lahjakkaita ja pelkästään elintärkeä englanti teettää heille jo aivan riittävästi töitä.

Täysin turha täytepuolue todellakin ulosmittasi kaiken mahdollisen hallitustyöstään. Jos tämä toteutuu (mikä ei tietenkään ole varmaa) niin puolueet jotka tekevät tämän päätöksen muistetaan pitkään.

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

Syssymmällä päästään ehkä uudet ek-vaalit äänestää . Jossei yleistä laajakatseista demokratiaa toteuteta . Vaan härkäpäisesti Rinteen hallitus alkaa jyrää tuollaisia ja asioita joissa Suomes enemmistönä olevien oikeistolaisten näkemyksiä&tahtoa ei huomioida .

Käyttäjän anitaorvokki kuva
Anita Koivu

Rinteen olisi pitänyt olla tarkempi siinä mitkä puolueet ottaa mukaan hallituksen muodostamiseen! Ylimitoitetut tavoitteet eivät olisi menneet läpi ellei RKP:lle ( ja ehkä myös kaksikieliselle kokoomushenkiselle teoreetikolle) olisi luvattu porkkanaa! Täysin järjetöntä kuluttaa verorahoja sellaisen kielen opettamiseen kun maailman kielivaatimukset ovat aivan eri mitä 1970-luvulla! Suomalaisille oman äidinkielen opetus, ruotsi ja suomi, ovat jo perustuslaissa varmistettu! Perussuomalaisetkin olisivat ympäristöasioissakin olleet sopeutuvaisempia mitä vaalikenttien puheista voisi olettaa!!

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Onko viimein aika siirtyä alueelliseen, viralliseen kaksikielisyyteen koko valtakunnan virallisen kaksikielisyyden sijaan ja siten tunnustaa realiteetit?

Alla olevan tekstin kirjoitin noin 2012:

-------------------------------------------------------------------------------

Ruotsin asema Suomessa Italian esimerkin valossa

Lisäänpä lusikkani kattilaan, jossa hämmennetään pakkokielisoppaa. Ehkä tästä joskus tulee valmista, sanoisi optimisti. Aloitetaan kahdella wikipaketilla, joista ensimmäinen kuvana on kiva eli helppo: Etelä-Tirolin kielisuhteet ja jälkimmäinen luettelo Italiassa puhuttavista vähemmistökielistä puhujamäärineen.

http://it.wikipedia.org/wiki/File:Language_distrib...

http://fi.wikipedia.org/wiki/Italian_kielet

Eurooppa on suurelta osaltaan kielellinen tilkkutäkki, ja valitsen tässä verrokkiesimerkiksi Suomelle asioiden järkeistämistä varten Italian. Samalla tässä on matkailuehdotus opetusministeriön asiasta vastaavalle virkamiehistölle ja ministerille itselleen. Matkailu avartaa, ja uskon eurooppalaisten kollegoiden ojentavan auttavan kätensä, jotta suomalaiset saavat tolkkua asioihinsa. Mielestäni maan pohjoinen provinssi Südtirol/Alto Adige on otollinen malli omaksuttavaksi Suomeenkin.

Italiassa on aina riittänyt tulijoita, ja niinpä maassa on monia historiallisia kielivähemmistöjä, joiden asemat poikkeavat toisistaan. Maan pääkielihän on tunnetusti italia ja mielestäni tapa, jolla maan saksankielisten asiat on hoidettu, soveltuu hyvin malliksi, miten me voimme järjestää ruotsinkielistemme oikeuksien toteutumisen. Südtirol eli Alto Adige on pääosin saksankielinen provinssi Italiassa ja se rajoittuu pohjoisessa Itävaltaan. Asukkaita on noin puoli miljoonaa eli vajaa prosentti maan koko väestöstä. Provinssissa saksaa puhuu äidinkielenään vajaat 70 prosenttia, runsas neljännes italiaa ja loput puhuvat äidinkielenään retoromaania (ladino, vähemmistöstatus turvana). Alue kuului ensimmäisen maailmansodan loppuun asti Itävaltaan ja separatistisia pyrkimyksiä on esiintynyt aiemmin. Saksaa edelsi germaaninen murre, jota alueella alettiin puhua germaanien kansainvaellusten myötä, ja aiemminhan alue oli latinalainen. Nykytilanne on se, että saksa on alueellinen virallinen kieli ja myös italia on virallinen. Suurimmalta osaltaan maaseutupaikkakunnat ovat miltei tyystin saksankielisiä. Alueen pääkaupungissa Bolzanossa on yliopisto, joten saksankielisillä on mahdollisuus korkea-asteen opintoihin äidinkielellään.

Tästä ei kuitenkaan seuraa se, että koko Italiassa saksaa opiskeltaisiin kouluissa pakollisena oppiaineena. Muuallakin Pohjois-Italiassa kuin vain tässä provinssissa saksa on merkittävä turismin ja kauppasuhteiden vuoksi. Saksasta on hyötyä mm. suurten järvien (Como, Garda, Maggiore) majoitus- ja ravintolapalveluissa. En tiedä, miten paljon näiden alueiden kouluissa silti saksaa tarjotaan valinnaisena oppiaineena.

Ahvenanmaan mallin vastinekin Italiasta löytyy ja se on Aostan laakso, pieni, noin sadantuhannen asukkaan provinssi Alpeilla. Täällä virallinen kieli ei ole italia lainkaan, vaikka Italiassa ollaankin. Virallinen kieli on ranska, jota tosin vain vähemmistö aostalaisista puhuu äidinkielenään. Suurin osa puhuu arpitaania, joka voidaan yksinkertaisuuden vuoksi suomentaa nimellä provensaali, jota taas useampi miljoona ihmistä puhuu ensimmäisenä kielenään myös Ranskassa. Koska provensaalin asema on nykyään enempi murre, on viralliseksi kieleksi valittu ranska (tilanne on sama kuin jos rikssvenska olisi virallinen muoto suomenruotsalaisilla alueillamme todellisuudesta huolimatta). Italia, provensaali ja ranska ovat kuitenkin latinalaisina kielinä niin lähellä toisiaan, että todellisuudessa Aostassa ummikkoitalokin tulee varmasti toimeen.

Monin paikoin maassa on muita vähemmistöjä. Etelässä, saappaan korossa sekä Sisiliassa asuu parikymmentätuhatta griconkielistä (kreikka), mutta he ovat kaksikielisiä. Kielellä ei ole virallista vähemmistöstatusta eikä varmuutta ole, onko se säilynyt joko Magna Graecian ajoista 2500 vuotta sitten, vai ulottuuko historia "vain" Bysantin aikaan, siis keskiajalle. Niin tai näin, erityistä suojelua ei ole tarvittu ja vähemmistö on siis säilynyt. Lähellähän on myös emämaa Kreikka. Albaniankielinen vähemmistökin on ja sekin on peräisin vuosisatojen takaa, elinvoimainen tämäkin noin sadantuhannen ihmisen moniaalla hajallaan elävä kaksikielinen vähemmistö. Albanialla on vähemmistöstatus.

Mitä siis sanon: Suomessa on aika siirtyä alueelliseen kaksikielisyyteen realiteettien mukaisesti. En näe muita vaihtoehtoja, vaikka tämän toteutumista voidaan tietysti edelleenkin jarruttaa, jos halutaan. En pidä pakkoruotsista, mutta kylläkin ruotsista. Oletan, että tarpeet täyttyvät nykyistä paremmin vailla pakkoa ja oletan, että ruotsin valitsee joka tapauksessa aika moni. Motivoitunut muuten oppii paremmin.

Minusta on realistista, että Pohjanmaan maakunta on jatkossakin kaksikielinen, paitsi umpisuomenkielinen Kyrönmaa. Keski-Pohjanmaalla samoin Kokkolan kaupunki ilman liitosalueita. Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla selkeästi kaksikieliset alueet pysyvät jatkossakin kaksikielisinä.

On vielä eräs asia: kansainvälisiin sopimuksiin Ahvenanmaan asemasta ei tarvitse eikä pidäkään kajota. Ei siis muuteta statusta mitenkään. Silti maakuntahallitukselle voidaan esittää, että sekin voi (edes kerrankin) osoittaa good williä turvatakseen omasta, vapaasta tahdostaan maakunnan suomenkielisten aseman, jota nyt ei ole lainkaan. Brändön väestöstä nimittäin miltei viisitoista prosenttia puhuu äidinkielenään suomea ja Kumlingessakin noin yhdeksän prosenttia. Maarianhaminassa asuu 500-600 suomenkielistä, joka prosenttilukuna on noin viisi, mutta määränä merkittävä pienessä kaupungissa. Suomenkielisten lapsilla ei siis ole mahdollisuutta suomenkieliseen päivähoitoon, kouluissa suomenkielisillä ei ole mitään ns. kotikielen opetusta, seurakunnissa ei ole suomenkielistä toimintaa. Kaikki tämä, ymmärtääkseni, on järjestettävissä - jos hyvää tahtoa löytyy.

Hufvudstadsbladet ja Fria Åland kuin myös muu ruotsinkielinen lehdistömme saavat kernaasti lainata tätä tekstiä. All rights released.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suosittelin kommenttiasi sen informatiivisen arvon vuoksi.

En kuitenkaan pidä Eteä-Tirolissa puhutun saksan rinnastamista ruotsin asemaan Suomessa
kovin osuvana, koska ruotsi on ollut Suomessa vanhastaan valtakunnallinen virallinen kirjakieli ja vieläpä ainoa sellainen. Etelä Tirolin voi kyllä rinnastaa Ahvenanmaahan, mutta saksalla ei ole muutoin ollut Italian alueella virallisen kielen asemaa. Etelä-Tiroli on lähinnä samanlainen kielellinen ilmiö Italiassa kuin Länsipohja on Ruotsissa.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Koko ruotsinkielisen väestön korostettu vähemmistö , ja sen tuomat etuudet on erittäin riippuvainen poliittisista päätöksistä. Rkp:n on keinoilla millä hyvänsä päästävä näköalapaikoille ja hallitukseen. Politiikka merkitsee Rkp:lle enemmän kuin muille puolueille, tässä mielessä Rkp ei ole tavallinen puolue.Puolue liittoutuu aina kulloinkin vallassa olevan suuren puolueen kanssa ja kumpikin hyötyy? Rkp tukee hallituksen politiikkaa, mitä se sitten onkaan, ja saa vastineeksi hallituksen tuen kielipolitiikalleen.

Näinhän se on ollut monissa hallituksissa, ja saanut tukea "pakkoruotsille" Tämäkö todellista demokratiaa ?

tom brunila

Kokoomuslainen Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja pitää suomenkielisiä nuoria niin tyhminä, että nämä eivät selviä ruotsinkielestä ylioppilaskirjoituksissa vaikka ovat opiskelleet kieltä peruskoulusta asti! Myös kommenteissa ollaan samaa mieltä!

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Tuosta lukiolaisten stressitasosta: veikkaan, että kyseessä on elämänhallintataitojen vähittäinen rappeutuminen. Tämä voisi johtua monestakin syystä, mutta kerrankos erinäiset sosiaaliset prosessit rappeutuvat (esim. politiikka, julkinen sana) samalla kun jotkin toiset prosessit paranevat (kommunikaatiotekniikka). Jokin tarpeettomaksi koettu ja vaativa pakollinen oppiaine, kuten ruotsi, voisi erotella jyvät akanoista.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Suomenkielisten on vaikea nähdä pakollisen ruotsin mielekkyyttä. Vapaaehtoisuus parantaisi kieli-ilmapiiriä. Miksi siis lisätä pakollisuutta ja kärjistää näin kieli-ilmapiiriä? Tämä koskee siis sosialidemokraatteja,kokoomusta, vasemmistoliittoa ja vihreitä. Miksi he haluavat lisää ruotsin pakollisuutta? Heidän pitäisi tietää, että suomenkieliset kokevat pakon lisäämisen epäoikeudenmukaisena ja jopa nöyryyttävää
Tilastollisesti suomenkielisen on nimittäin vaikea motivoitua ruotsin pakollisiin opintoihin. Ruotsia ei tarvita suomenkielisissä kunnissa, joissa ruotsia äidinkielenään puhuvia on vähemmän kuin yksi kahdestasadasta. Suomenkielisten enemmistö asuu tällaisilla paikkakunnilla, joissa vähemmän kuin 0,5 % asukkaista puhuu ruotsia.Kohtuutonta enemmistöä kohtaan

Miksi päättäjät eivät suostu näkemään tätä tosiasiaa? Ruotsin asema kansalliskielenä ei vaadi kohtuuttomuutta suomenkielisiä kohtaan. Miten viesti saataisiin perille?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset