Velkanapin painaminen on vastuunpakoilua
Nyt on yö nukuttu eilisen politiikan aktiivipäivän jälkeen. Hallitustunnustelija Rinne SDP:stä ei halunnut Kokoomusta mukaan hallitusneuvotteluihin. Hänen ratkaisuun on nyt tyytyminen. Tottakai siihen liittyi harmistusta, mutta se on kuitenkin ohimenevää. Päällimmäisenä itselläni on huoli Suomen tulevaisuudesta ja mihin suuntaan Suomea ollaan viemässä mahdollisen muodostuvan uuden sosialistihallituksen toimesta. Erityisesti talouden vakaus, puolustuspolitiikka, maakuntahallinto, turvapaikkapolitiikan höllentäminen ja lapsillemme sysättävän velkataakan näkymät aiheuttavat huolta.
Demareiden kanssa meillä oli hallitustunnustelukysymysten osalta monia asioita, joista olisimme todennäköisesti löytäneet yhteisiä linjauksia, mm, sosiaali-ja terveydenhuollon, koulutuksen, ja kaupunkipolitiikan saralla. Kokoomus olisi ollut valmis neuvottelemaan asioista, mutta lähdimme siitä, että talous-ja työllisyyspolitiikan pitää olla vastuullista. Siihen se sitten heti tyssäsi. Tilanne on siinä mielessä erikoinen, että Kokoomuksella olisi ollut samalla tarjota ratkaisumalli palveluiden rahoittamiseen. Kysehän ei ole vastakkainasettelusta, vaan nimenomaan siitä, että haluamme turvata hyvinvointiyhteiskunnan palvelut.
Kyse on meidän yhteisten verorahojen hoidosta, ja Suomen tulevaisuudesta. Suomen velkaantumista ei voi lisätä, vaan edellisellä hallituskaudella saatu talouden korjausliikkeen suunta pitäisi nyt saada pysymään oikealla uralla. Jos nyt taas uudelleen lisätään velkaa, Suomen talouden kehityssuunta ottaa melkoisen askeleen taaksepäin. Ylivelkaantuminen ajaa ihmisen ahdinkoon kotitalouksissa, ja sama uhka on myös valtion taloudessa, kun eletään yli varojen. Jos ihminen on velkaantunut, niin emmehän neuvo häntä ottamaan lisää velkaa, vaan pitää yrittää järjestää tilannetta niin, että velkaa saadaan lyhennettyä tai vähintäänkin ettei sitä oteta lisää. Suomikaan ei voi ajautua pahenevaan pikavippien kierteeseen. Sen takia meidän tulee tehdä vastuullista ja tulevaisuuteen katsovaa talous-ja työllisyyspolitiikkaa. Vain siten voimme kestävällä tavalla turvata ihmisten palvelut, oli sitten kyse sosiaali-ja terveydenhuollosta, opetuksesta, koulutuksesta, turvallisuudesta tai muista yhteiskunnan palveluista. Olisi epäreilua syödä leipää lastemme suusta ja siirtää heidän harteille ongelmia, jotka pitäisi ratkaista jo nyt.
Joku kommentoi minulle twitterissä että rahaahan saa lisää vain nappia painamalla. Valitettavasti hän vaikutti olevan tosissaan. Kommentti kertoo huolestuttavalla tavalla siitä, miten vieraantuneita osa yhteiskunnassa on yrittämisestä, työnteosta ja omasta vastuusta oman talouden hoidossa. Toivottavasti tuleva hallitus on kuitenkin valmis katsomaan totuutta silmiin, eikä paina vain velkanappia, ja käännä katsetta tosiasioista muualle. Kestävä taloudenhoito ja Suomen asioiden hoito ei voi perustu velalle, vaan ratkaisujen hakemiselle, joissa avainasemassa ovat ensijaisena työllisyyden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet ja työntekoon kannustava veropolitiikka.
Kun tuleva hallitus jatkossa lupaa sinulle jotain, niin kysäisepä samalla mistä rahat otetaan. Eikä sitten kannata tyytyä epämääräiseen tulevaisuusinvestointivastaukseen, joka käytännössä tarkoittaa lisää velanottoa. Vaadi perustellumpia vastauksia. Velan lisääminen ei ole ratkaisu, vaan se tarkoittaa käytännössä vastuun pakoilua. Kaupastakaan ei osteta enempää kuin on itsellä on rahaa. Näin ainakin olen omille lapsilleni opettanut.
”Velan lisääminen ei ole ratkaisu, vaan se tarkoittaa käytännössä vastuun pakoilua. Kaupastakaan ei osteta enempää kuin on itsellä on rahaa. Näin ainakin olen omille lapsilleni opettanut.”
On aina yhtä pelottavaa lukea näitä näkemyksiä, joissa ilmeisen tosissaan kuvitellaan että samat lainalaisuudet pätevät yksityistaloudessa ja valtiontaloudessa.
Toisaalta, voihan sitä jotain yhtäläisyyksiä löytää sieltäkin. Ilmeisesti asuntolainat, tai vaikkapa töissä käymisen mahdollistava autolaina ovat vastuun pakoilua?
Ilmoita asiaton viesti
Näissäkin lainoissa on sama ilmiö jonka moni muistaa varsinkin 90 – luvun lamasta. Luoton kanssa ollaan helisemässä jos / kun % pomppaa ylös, luottoluokitus heikkenee.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, ajattele vaikka kuinka surkesti kävi niille kymmenille tuhansille, jotka eivät tuota sinun varovaisuuttasi ymmärtäneet, vaan ottivat velkaa ja muuttivat vaikka Saloon tekemään töitä. Vastuullisempaa olisi ollut istua jossain hevonkuusessa työttömänä ja mitoittaa menot työttömyyskorvauksen tasolle.
Edit. Sama muuten koskee käytännössä koko yrityssektoria. Nekin jostain syystä investoivat velkarahalla. On se kumma kun kukaan ei tunnu ymmärtävän vastuullisesta taloudenpidosta mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Valtio ei investoi. Se pikemminkin myy omaisuuttaan ja ottaa lisäksi velkaa kulutusmenojen kattamiseen. Vertailu pikavippeihin on siis osuvampi kuin vertailu tuottaviin sijoituksiin investoiviin ihmisiin tai yrityksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Jaa. Esimerkiksi infrastruktuuriin panostaminen ei siis ole Linjaman mukaan investoimista? Joku saattaisi olla myös sitä mieltä, että valtion näkökulmasta esimerkiksi koulutuspanostukset ovat investointi.
Ilmoita asiaton viesti
Yleensä investointina pidetään toimintaa, jonka seurauksena omaisuuden määrä pitkällä aikavälillä kasvaa. Se, että infraa myydään tai annetaan pois ja loppua pidetään hengityskoneessa pikavipeillä, ei ole investointia ainakaan sanan perinteisessä merkityksessä.
Ilmoita asiaton viesti
Samaa mieltä. Hallitustunnustelija Rinne käyttää investointi-sanaa nyt epämääräisessä merkityksessä, kaikkea mahdollista mitä eri toimialojen alle mahtuu mukaan lukien tulevaisuusinvestointi vappusetelit.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoinen näkemys. Valtion ja kuntien pääosin verorahoilla rakennuttamat tie- ja rautatieverkot, satamat ja lentokentät, koulut ym. eivät siis ole investointeja. Mitä ne sitten ovat? Menisikö meillä paremmin jos edelleen ajelisimme hevoskärryillä pitkin kinttupolkuja ja tavaisimme savupirtin pimeässä nurkassa aapista ja raamattua?
Ilmoita asiaton viesti
Kysäseppä sinä itseltäsi, että mitä mieltä ollaan aktiivimallista, lapsiperheiden köyhyyden lisääntymisestä, julkisen alan pienipalkkaisten lomarahaleikkauksista ja vanhusten tilanteesta.
Julkinen talous ei leivän päällä kauheasti lämmitä.
Ilmoita asiaton viesti
Jos julkinen talous ei ole kunnossa, ei ole mitä jakaa. Kyllä julkisen talouden hyvä hoito on köyhän paras turva.
Ilmoita asiaton viesti
Kokoomuksen malli esim. vanhuspalveluissa on subventoida rahaa julkiselta taloudelta yksityisille sijoittajille ilman vakuuksia. Antaa rahaa vaikkei tuotteelle ole minkäänlaista takuuta. On kuulemma tehokasta.
Ilmoita asiaton viesti
Hölmö on se, joka ostaa sian säkissä. Sopimukset ja valvonta pitää olla kunnossa. Ja pitää osata sopimuksissa vaatia riittävän hyvää laatua, kirjata sanktiot ja myös tarvittaessa reippaasti käyttää niitä. Valitettavasti osaaminen sopimusten teossa ja kilpailutuksissa ei ole ollut Suomessa kaikissa paikoissa riittävää. Laadulla pitäisi olla myös suurempi osuus kilpailutuksissa. Ja on esiintynyt myös moraalitonta ja epäammattimaista kilpailua vanhusten hoivan kustannuksella. sitä ei voi missään määrin hyväksyä.
Ilmoita asiaton viesti
Kuka sitten valvoo valvojaa? Tottakai yksityistäminen voi toimia mutta ei finanssitavaratalojen sijoituskuorien tai rahastojen kanssa.
Nuori lehtimies kysyi aikoinaan mikä oli liikeideamme, Vastasin että hyvin yksinkertainen ostamme halvemmalla kuin mitä myydään siten, että asiakas nauttii siitä ja pysyy uskollisena.
Nämä kaupan lainalaisuudet ovat vieraita Attendon kaltaisille toimijoille. Edellytyksenä on maksimoida katteet, liikevoitto sijoittajille. Äkkiä ja paljon. Tuotekehittely, asiakastytyväisyys eivät tule kuuloonkaan koska em. maksimointi on prioriteetti numero yksi. Turha väittää näiden yritysten välinen kilpailu takaisi laadun. Nuo salkut ja sijoituskuoret ovat yleensä määräaikaisia. Sijoittajan ja salkun hoitajan kannalta on tärkeintä, että määräaikaan mennessa yhtiö on myyntikunnossa. Hyvä tuotto viimeisessä tilinpäätöksessä. Kätevintä saada se aikaan on karsimalla yleiskuluja palkkoja, henkilökuntaa, lopettaa ilmastointi kesäällä ja lämmitys talvella.
Mia kysy asioita tuntevalta puoluetoveriltasi pitääkö väittämäni paikkaansa. Voit yllättyä.
Ilmoita asiaton viesti
Ovatko Petteri Orpon ennen vaaleja lupaamat yli kahden miljardin euron veronkevennykset hyvää julkisen talouden hoitoa? Millä ne rahoitettaisiin? Ottamalla lisää velkaa, korottamalla kulutus- ja haittaveroja, ja leikkaamalla menoja, siinä ovat vaihtoehdot. Ja kun lisävelan otto ei teille käy niin jäljelle jää veronkorotukset ja leikkaukset.
Kulutus ja haittaverot ovat tasaveroja, eli kirpaisevat eniten juuri niitä köyhiä. Entä mistä Kokoomus olisi valmis leikkaamaan? Sosiaaliturvasta, koulutuksesta, vanhustenhoidosta, yritystuista, vai mistä?
Ilmoita asiaton viesti
Kertoisin twitterin taikaseinäväelle, että valtionvelan pari pointsia on sen suuruuden lisäksi luottoluokitus ja korkomenot. Ensimmäinen voi huonontua jos ei noudateta uskottavaa talouspolitiikkaa kun taas vaikea uskoa, että korko% pysyy ikuisesti matalana. Jos luottomenot kasvavat suuriksi ollaan suurissa vaikeuksissa eikä luottoa luoton päälle pikavippeily toimi edes valtion tasolla.
edit:
vuonna 1998 ei ollut kivaa.
https://www.valtionvelka.fi/fi-FI/Tilastot/Riskien…
Ilmoita asiaton viesti
Ei kai kukaan oikeasti kuvittele, että tulevat sukupolvet suostuvat maksamaan meidän ottaman velan pois.
Ilmoita asiaton viesti
Luuletko että nuo tulevat sukupolvet maksavat velan pois. Ei hitossa ne ottavat sopivasti lisää ja siirtävät sen taas seuraavalle ikäluokalle. Tätä jatkuu maailman tappiin asti.
Ilmoita asiaton viesti
Voihan se valitettavasti mennä niinkin, kun kulutustottumukset ja taloudenhoidon tavat siirtyvät helposti sukupolvelta toiselle. Ehkä sama pätee valtion velkaankin, mene ja tiedä.
Ilmoita asiaton viesti
Kokoomuksen hallitusaikana viimesen 12 vuoden kuluessa on valtionvelka lisääntynyt 60 miljardista yli 100 miljardiin.
Pitää huolehtia, ettei uusi hallitus otaa liikaa velkaa. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Kokoomus on siis investoinut 40 miljardia? Kohta elellään pelkillä koroilla.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tarvitse olla asiantuntija jos ennustaa laman tuloa. Jopa minä osaan sanoa, että se tulee varmasti. Sitä vain ihmettelen jos talous notkahtaa rajusti telluksemme mittakaavassa, miten velaton talous auttaa selviytymään. Ymmärrän toki jos on sijoitettu vaikkapa kultaan, niin talouden moottori on helpompi saada käyntiin. Mutta velaton on sama kuin ei mitään.
Eräs talousguru totesi, että loppupelissä velallisen saamat kolhut ovat pieniä verrattuna velan antajan tai takaajan kolhuihin. Velallinen kärvistelee hetken ja nostaa itsensä kuopasta. Vm. on menettänyt pelimerkkinsä lopullisesti.
Kreikka on toki ikävä esimerkki mutta kuitenkin. Maksuaikoja pidennetään maailman tappiin korkoja piennenetään. Velka on siroteltu sinne sun tänne euromaiden taseisiin. Ei niinkään tiukan talouskurin takia, vaan siksi että velkojat ovat nostaneet käpälät pystyyn ja projekti haudattu mappi ööhön.
Valtiot lainaavat rahaa ostavat ja myyvät velkakirjoja samaten yksityiset sijoittajat ja pankit, Maailma kiertää radallaan. Teoria siitä, että raha on kuin energia. Ei se mihinkään katoa, muuttaa vain olomuotoaan voi hyvinkin pitää paikkansa. Kokoomuksen maalaamat uhkakuvat ontuvat ja edustavat sitä haitallista populismia. Pahinta on se, että tarkan markan nimeen vannovat jopa uskovat siihen.
Asiaa olisi vaikka miten. Vaan kohta alkaa satamaan eikä se ole pelkästään vettä
Kokoomuksen päälle jäänyt levy ja uhkakuvien luonti ei perustu oikein mihinkään
Ilmoita asiaton viesti
Ähh tarkennetaan vielä noista kreikan veloista. Velkojat siis ne joille kreikan velat loppusijoitettiin ovat nostaneet käpälät pystyyn. Projektin päätavoite, pelastaa isot pankit toki toteutui.
Ilmoita asiaton viesti
Okei,okei..
Kerrohan nyt arvon edustaja,että monenko miljardin edestä kokoomus on _vastuuttomasti_ painanut sitä velkanappia viimeisen 20 vuoden aikana?
Mikä muu puolue on lähes yhtä paljon?
Ilmoita asiaton viesti
ML: ”Velkanapin painaminen on vastuunpakoilua”
Olet oikeassa. Kokoomus on kunnostautunut tässä napin painelussa viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Se on ottanut/otattanut velkaa, joilla kustannetaan yritystuet, rikkaiden veronkevennykset, yhteisöverokannan toistunut pudottaminen, Ranskan ja Saksan pankkien tukeminen 8 miljardilla (Jyrki Katainen, ERVV, kaikki omin luvin ministerivastuulain vastaisesti vailla budjettivallanhaltija eduskunnan lupaa).
Yritystukien reipas karsiminen. Kotimainen ruoantuotanto on säilytettävä, samoin valtakunnan huoltovarmuuden kannalta elintärkeiden, yritysvetoisten toimintojen turvaaminen, suoraan ja kiistatta kuluttajan hyväksi koituva tuki, vaikeuksiin joutuneen yrityksen henkilökunnan uudelleenkouluttamiseen suunnattava rahoitus. Kategorisesti kaikki muu yritystuki pois (suorat ja epäsuorat yritystuet summattuina ovat vuosittain lähellä uusien torjuntahävittäjien hankintahintaa – eli kallista huvia tyhjän ja jopa haitan vuoksi).
Hallintarekisteri pois. Kokoomus toteututti sen vastoin hallitusohjelmaa eli puukotti selkään Keskustaa ja PS:ia. Asiantuntijatahoista 90 prosenttia vastusti hanketta, mutta edes poliisin ja verottajan käsitys ei muuttanut Kokoomuksen hanketta.
Talousrikollisuutta tutkivan poliisin ja verottajan resurssien merkittävä vahvistaminen ja viranomaisten välisen tyystin esteettömän yhteistyön mahdollistaminen.
Pääoma- ja ansiotuloverokantojen yhtenäistäminen.
Mineraaliemme julistaminen kansallisaarteeksi. Kaivoslain pikainen uudistaminen ja kaivos- tai louhintaveron tai jollakin muulla nimikkeellä sen varmistaminen, että Suomi ei jatkossa ainoana maailmassa luovuta mineraalejamme (joilla ei muuten ole parasta ennen -päiväystä eli ei kiirettä nostaa maaperästämme) ilmaiseksi pelkän kaivamisen hinnalla.
Profiilisi kertoo sinusta. Kokoomus oli poistamassa koulutuksesta (päiväkodeista yliopistoihin asti) miljardin edellisellä pelikaudella (peliltähän tämä näyttää). Koulutus ja ylipäänsä sivistys on pienen kansakunnan tulevaisuuden tae.
Keskustelin sekä Tampereella että Turussa usemman Kokoomus-kandidaatin kanssa ennen vaaleja. Toin näitä kohtia esiin ja totesin, että jos vaihtoehtoja olisi vain kaksi: Kokoomus ja etelä-italialaisia perinneyrityksiä (Camorra, Cosa nostra, N’drangheta, Sacra corona unita) edustava liitto, antaisin ääneni jälkimmäisille, jo siksi että ne ovat älyllisesti rehellisiä, yhteiskuntasuhteistaan huolimatta ne ovat juuri sitä, mitä ne ovat: rehellisiä mafiaorganisaatioita. Kokoomus taas esiintyy puolueena, vaikka toimintansa perusteella se täyttää jokseenkin mafioiden tunnusmerkistön.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän sitä rahaa on tullut valtiolle nappia painamalla.
Japanilla on enemmän julkista velkaa (suhteessa bkt:hen) kuin millään muulla maalla, ja ne rahat ovat tulleet pääosin sieltä ”taikaseinästä”, kun heidän omistama keskuspankki on ostanut noin puolet maan velkakirjoista. Enkä ole huomannut, että maan konkurssia olisi povailtu.
Saman tapaista on ilmoilla Suomessakin, kun Suomen Pankki EKP:n ohjeistamana osti velkakirjoja Sipilän hallituskaudella. Tuorein luku taisi olla 28,8 miljardia euroa. Onhan se keskuspankki riippumaton, mutta tuskin hampaat irvessä alkaisivat perimään niitä takaisinkaan.
Ilmoita asiaton viesti