Vaara vaanii helteessä

Helteet ovat Suomessa jatkuneet jo useamman viikon ja säätiedotusten mukaan niille ei näy loppua. Helle on rasite kaikille, mutta erityisen suuren riskin se aiheuttaa lapsille, hoivan varassa oleville, ikäihmisille sekä pitkäaikaissairaille.

Olen itse työskennellyt päivystyksessä vuosien ajan. Siellä tiesimme että helteiden alusta muutaman päivän kuluttua alkaa ambulanssien jatkuva virta päivystykseen tuoden vanhuksia, joiden yleistila oli heikentynyt elimistön kuivumisen takia. Yleensä helteet osuvat heinäkuuhun, kun Suomi on muutenkin lomalla, osa vuodeosastoista suljettuina ja sosiaali-ja terveydenhuollossa on paljon kesäsijaisia. Haasteellinen ajankohta siis kokonaisuudessaan. Päivystykseen ajautuvat vanhukset kärsivät nestevajauksesta tai heidän muu perussairautensa, kuten sydän-tai keuhkosairaus on pahentunut nestevajauksen ja helteen aiheuttaman lisärasituksen myötä. Yleistä on heikotus, kaatuilu tai sekavuus, jotka johtuvat liian vähäisestä nesteiden saannista.

Kun ihminen vanhenee, lämmönsäätelykyky heikkenee ja sitä kautta myös nestevajauksen riski suurenee. Vanhukset eivät välttämättä ymmärrä, että vaatetusta pitää vähentää helteillä ja ehkä niistä puolipitkistä alushousuista voisi myös luopua ja polyesterihousut voisi vaihtaa vilpoisempaan materiaaliin. Vanhukset kokevat vedon usein epämiellyttävänä, minkä takia he välttävät asunnon tuuletusta. Tällaisilla helteillä ilmanvaihdon toimivuus on kuitenkin merkittävässä osassa yleisen jaksamisen kannalta.

Nesteiden lisääntynyttä tarvetta on monen ihmisen vaikea ymmärtää. Tämä koskee kaikkia ikäryhmiä. Kun tulee janon tunne, niin tosiasiassa ihminen on silloin jo nestevajauksessa. Viimeistään tuolloin pitäisi juoda riittävästi.  Ja se ei tarkoita hörppäystä lasista, vaan selvästi enemmän nestettä. Juomiseksi ei riitä kahvi tai alkoholipitoiset juomat. Itse asiassa kahvi voi vain pahentaa tilannetta, sillä kahvilla on samalla myös lievästi nesteitä poistava vaikutus.  

Helteillä hikoilu on voimakasta ja jos ulkona ahkeroi tai liikkuu, hikoilu lisääntyy huomattavasti.  Hikoilun mukana haihtunut neste pitää korvata. Voi myös kysyä, onko todella tarpeen leikata nurmikko tai halkoa saunapuita juuri nyt helteiden aikaan. Tai jos sen tekee, niin pitäisi tehdä se aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Helteillä olisi järkevää olla tekemättä erityisempää fyysistä rasitusta vaativaa, jos ei ole pakko tai työtehtävät sitä vaadi. Riittävät tauot tuolloin ovat paikallaan.

Paljon vanhuksia asuu nykyään kotihoidon varassa tai ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Uskokaa tai älkää, mutta se ei suojaa näitä vanhuksia kuivumalta käytännön kokemukseni pohjalta. Kotihoidossa tarvitaankin lisähuomiota vanhusten nesteytyksen turvaamiseksi. Ei riitä, että juomisesta huomautetaan vanhukselle, vaan nesteitä pitää laittaa tarjolle esim. jääkaappiin kannu vettä tai mehua, josta voi seurata paljonko sitä on kulunut ja varmistaa että vanhus juo ainakin silloin kun ollaan paikalla, jos ei muuten muista. Ja erilaiset muistilaput ovat tarpeen muistisairaille muistuttamaan juomisesta. Raikkaat hedelmät ja vihannekset sisältävät myös nestettä, ja niitä on hyvä olla tarjolla.  Hoitohenkilökunnalla työ kotihoidossa on raskasta ja helteet lisäävät sen raskautta. Henkilökunnan on huolehdittava myös omasta juomisestaan jotta jaksavat työpäivän. Samalla pitäisi muistaa varmistaa vanhuksen hyvinvointi ja olosuhteiden helpottaminen vanhusten kotona helteiden aikana esim tuulettimen, ikkunaverhojen sulkemisen, ja tuuletuksen avulla. Ja voi olla että lääkelistan tarkistus voi myös olla paikallaan olosuhteiden muuttuessa.

Ikäihmisillä helteet aiheuttavat eniten ongelmia, sillä kuolleisuus lisääntyy erityisesti tässä ryhmässä helteiden pitkittyessä. Helteiden pahentamat sairaudet näyttäytyvät lisääntyneinä päivystyskäynteinä, sairaalajaksoina ja kuolemina. Nämä ovat inhimillisesti raskaita, ja aiheuttavat taloudellisesti merkittäviä lisäkustannuksia. Kun helleaalto hellii Suomea, niin vetoankin nyt kaikkiin suomalaisiin että huolehditaan läheisestä tai naapurista, ja muistutetaan ja tarjotaan juomista, jotta myös riskiryhmät selviävät helteistä ja haittavaikutukset jäisivät mahdollisimman pieniksi.

Ja kaikkien pienten lasten vanhempien tulisi kiinnittää huomiota lasten kevyeen ja auringolta suojaavaan vaatetukseen, riittävään nesteiden saamiseen ja nukuttamaan lapsi tilassa, jossa on riittävä ilmanvaihto ja ettei kuumuus nouse liian korkeaksi kuten lastenvaunuissa. Vaikka Suomessa on perinteisesti totuttu nukuttamaan lapsia ulkona, niin helteillä sisätila voi olla järkevämpi valinta jos sisällä viileämpää ja ulkoa ei löydy varjoista ja hyvin tuulettuvaa paikkaa.  Isommatkin lapset ja nuoret vaativat vielä muistuttamista juomisesta. Meillä kotona lapset tietävätkin ettei ulos kavereiden kanssa ole lähtemistä ilman vesipulloa.

Kaikille työntekijöille sekä sosiaali-että terveydenhuollossa että muissa töissä jaksamista helteiden aikana! Onhan nämä lämpimät säät kuitenkin myös niin ihania!

MiaLaiho
Kokoomus Espoo

Mia Laiho on kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Uudeltamaalta. Hän on koulutukseltaan lääketieteen tohtori. Hän toimii eduskunnassa sosiaali-ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtajana ja sivistysvaliokunnan varajäsenenä. Hän toimii myös Uudenmaanliiton maakuntavaltuutettuna sekä Lastenliiton hallituksen puheenjohtajana. Mialle ovat tärkeitä sosiaali-ja terveydenhuollon asiat sekä opetus ja koulutus. Kaikki perheiden, lasten, nuorten ja vanhusten hyvinvointiin liittyvät asiat ovat sydäntä lähellä. Mia on kolmen lapsen äiti ja koiranomistaja. Mialle eläinten hyvinvointi on tärkeää.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu