MiaLaiho

Valkoposkihanhien ja merimetsojen haittoja luonnolle ja ihmisille rajoitettava

Valkoposkihanhet ovat todellinen rantojen ja puistojen riesa. Merimetsot puolestaan kylvävät tuhoa saaristoissa ja tekevät jättämätöntä tuhoa kalavesissä. Pääkaupunkiseudulla hanhiparvien ulosteet täyttävät viheralueet silmänräpäyksessä. Ulosteet tarrautuvat kenkiin pihaleikkien yhteydessä, pikkulapset voivat saada niitä suuhunsa ja uimarantojen ulosteista voi olla terveyshaittoja. Viihtyisät piknikitkin ovat kohta kaukainen muisto. Korkeasaaressa hanhet käyttäytyvät niin aggressiivisesti, että alueen työntekijät merkitsevät jo liiduilla alueita, joissa kävellessä hanhihyökkäys on väistämätön.

Pääkaupunkiseudulla oli syksyn 2017 laskennan mukaan yli 14 000 valkoposkihanhea. Tästä Espoon Laajalahdella yöpyi 3 900 hanhea. Lukemat ovat epäilemättä kasvaneet vielä vuoden aikana. Kaikkineen hanhien määrä on nelinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Merimetsoja puolestaan oli jo pesiviä 26 000 paria vuoden 2016 laskennassa. Lintukantojen kasvulle ei näy loppua, sillä linnuille ei ole luontaista vihollista.

Valkoposkihanhen ja merimetson metsästäminen ei ole kansallisen lainsäädännön perusteella mahdollista. EU:n lintudirektiivi suojelee kyseisiä lajeja, vaikka uhanalaisuus lajien kohdalla on vain etäinen muisto. Lintujen vähentäminen on kuitenkin tietyin keinoin mahdollista sallia EU-direktiivin mukaisilla poikkeuksilla. Esimerkiksi vahinkojen ennaltaehkäisy on mahdollista direktiivin puitteissa. Esteenä on tosin, että viranomaisen on todettava, että luvalla tavoitellaan vahinkojen estämistä ja että toteutuneen vahingon on oltava vakava.

Nurmialueita, saaristojemme moninaista luontoa ja kalavesiä ei turvata jälkikäteisillä toimilla. Ongelma on, että nykyinen lain tulkinta on tiukin mahdollinen, sillä luvan saamiseksi on pysyttävä osittamaan, että vahinko on päässyt tapahtumaan. Ympäröivää luontoa on vaikea turvata, jos tuho on päässyt jo tapahtumaan.

Kantojen hoito on ainut kestävä tapa luonnon kannalta. Kantoja ei ole pystytty hillitsemään muilla keinoin. Poikkeuslupien hakemista tulee joustavoittaa välittömästi.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Molempien niin valkoposkihanhien kuin merimetsojen metsästys tulisi sallia ja tämä olisi mahdollista metsästysasetuksen muutoksella.
Molemmat ovat tavallaan vieraslajeja joten nyt maa ja metsätalousministeri Jari Leppä asialle ja hänen on kuultava väliin paikallisia ihmisiä eikä vain näitä viherihmisiä.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Kantojen hillitseminen onnistuisi vaivatta tuomalla pari näätäeläintä ko. lintujen pesimisalueille.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Olipa taas sellaista tuubaa, että pahimmat virheet kannattaa korjata.

1. Merikotka on erittäin tehokas luonnollinen vihollinen merimetsoille. Käytännössä merimetsokolonna on loputon ruoka-aitta kotkalle. Kantojen kasvu on hidastunut sitä mukaa kun kotkakannat ovat vahvistuneet.

2. Merimetsosta ei ole kalakannoille mitään haittaa. Ihmisistä sen sijaan on. Merimetso tekee ravinteiden poistoa vedestä ilmaiseksi. Kaupallinen kalastaja tuhoaa kalakantoja meidän verorahoillamme aina kun laittaa poistokalastusrysät jokisuistoihin.

3. Nurmialueita voi suojata hanhilta istuttamalla sekaan hanhille kelpaamatonta ruokaa. "Turussa testataan nurmia, joissa kasvaa epifyyttinä huomaamatonta sientä, joka tekee nurmesta hanhille kelpaamatonta."

Jos ihminen ei vähitellen opi elämään yhdessä luonnon kanssa, niin ei taida ihmiskunnan tarinakaan jatkua kovin pitkää. Nämä Mia Laihot eivät ainakaan osaa.

Käyttäjän JormaLehmonen kuva
Jorma Lehmonen

Kerrankin jotain asiallista kommentointia kansanedustajalta. Molemmat linnut ovat vieraslajeja jotka kaiken lisäksi ovat riesana ihmisille.

Börjellä nyt on Börjen mielipiteet. Valkoposkihanhet sotkevat ja ovat todellinen riesa. Muuallahan näitä metsästetään kuten Ruotsi, Viro jne mitään suojelullista syytä kannan vähyyden vuoksi ei kummankaan lajin osalta ole joten ei muuta kuin luvalliseksi niin saadaan yksi riesa vähemmäksi.

Käyttäjän MiikaMustonen kuva
Miika Mustonen

"Molemmat linnut ovat vieraslajeja..."

Kumpikaan ei ole.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Suomessa on liian vähän petoja,kiitos ihmisten typeryyden. Varmasti hanhista on hieman haittaa, mutta esim merimetso ei vaikuta kyllä mitenkään kalastajien saaliiden määrään.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Joo oli noita valkoposkihanhia tosiaan Korkeasaaressa aika riittämiin tuossa kuukausi sitten. Selvittiin siitä huolimatta kaikki elossa pois, eivätkä syöneet yhtään lastakaan. En tiedä miksi ne kaikki sille yhdelle saarelle tuppaavat, lienee vähän poikkeava tilanne.

Aivan varmasti jossain kohtaa kanta pitää katsoa riittäväksi, jotta suojelutoimia ei enää tarvita. Onko se hetki nyt sitten koittanut, on vaikea sanoa.

Molemmat taitaisivat olla melkein helpoiten metsästettäviä lajeja, kun tuppaavat asumaan ihmisten ilmoilla, ovat aika isoja, eivätkä kovin arkoja (vrt. ne Korkeasaaren hanhet). Käytännössä hanhia voi metsästää kävelemällä viereen ja laittamalla säkkiin. Ampuma-aseet ovat vähän overkill, vaikka laki ehkä edellyttää sellaisen käyttöä (onko se sitten kovin urheiluhenkistä työntää haulikon piippu kiinni linnun takaraivoon on eri asia). Siten voisi odottaa, että jos metsästys sallitaan, vaikutus kantoihin olisi merkittävä.

    «Lintukantojen kasvulle ei näy loppua, sillä linnuille ei ole luontaista vihollista.»

Eipä se nyt pelkästään vihollisista riipu vaan myös ravinnosta, vedestä, pesimäpaikoista, jne. Sekä hanhet että merimetsot myös talvehtivat etelämpänä, jolloin talvehtimisalueiden ja muuttoreitin olosuhteet myös rajoittavat kantaa.

    «Nurmialueita, saaristojemme moninaista luontoa ja kalavesiä ei turvata jälkikäteisillä toimilla. ... Ympäröivää luontoa on vaikea turvata, jos tuho on päässyt jo tapahtumaan.»

Ajattelit, että ne pökäleet säilyvät siellä nurmialueilla ikuisesti? No ehkä, jos linnut ovat syöneet riittävästi mikromuovia... Itse kuitenkin arvioisin, että hajoavat parissa viikossa.

Merimetsojen tuhot pesimäsaarille ovat toki aika rajuja, mutta kuitenkin aika rajattuja yksittäisiä pieniä saaria. Niissä luonto kyllä palautuu parissa vuodessa, vaikka toki puiden kasvaminen kestää pidempään. Muutama kymmentä puuta siellä-täällä on kuitenkin aika pieni määrä kokonaisuudessa.

Matti Sillanpää

Just joo. Vain kokoomuksen (ja kenties sin/persujen) edustajalta voi odottaa näin pintapuoliseen tietoon ja asiaan perehtymättömyyteen perustuvaa populistikannanottoa. Häpeäisi. Vaan ei taida osata.

Käyttäjän TapaniVeistola kuva
Tapani Veistola

No tosiasiassa Korkeasaarella on Uudenmaan ELY-keskuksen lupa jopa poistaa valkoposkihanhen pesiä, ellei muu auta. Viikin koetilalla on vastaavasti lupa pelotella valkoposkihanhet pois tutkimuspelloilta.

Mitä merimetsoon tulee, valtakunnallisessa lajia käsitelleessä työryhmässä todettiin pari vuotta sitten, että suurin osa sitä koskevista poikkeuslupahakemuksista oli hyväksytty. Esimerkiksi Hankoon ja Merikarvialle on annettu lupia pelottaa pois merimetsokoloniat, jotka olivat liian lähellä huvila-aluetta. Kalastusalueille vastaavia lupia on annettu enemmän.

Toinen asia on sitten se, että häirintä on tehokas keino karkottaa linnut ei-toivotusta paikasta - mutta metsässtys ei ole. Suomen merimetsojen valtaosa muuttaa täältä ennen sorsastuskautta, eikä Norjan ja Venäjän muuttolintujen ampumisessa ole järkeä. Lisäksi laji ei ole kalastukselle ongelma, koska se syö valtaosin muita kuin kaupallisesti kiinnostavia kalalajeja.

Vastaavasti valkoposkihanhien ammuskelu syksyllä sen takia, että ne kakkivat kesällä nurmikolle, tapahtuisi liian myöhään ja olisi suhteeton toimi.

Molempien lajien lisääntyminen kertoo, että niille sopivaa ruokaa on tarjolla. Rehevässä Itämeressä on hillittömästi ravintoa ja sitä kautta myös särkikaloja, jotka ovat merimetson pääsaais meillä. Kaupungeissa taas on nurmikoita, joita tulee joku otus syömään ennen pitkää. Ellei se ole kani tai valkoposkihanhi, se voi olla esim. joku hyönteinen tms. Luonnossa ei ole tyhjiöitä.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Olen kierrellyt saaristossa eri paikoissa ja esim. hanhien meri- ja valkoposkihanhien vaikutus saaristoluontoon on hyvä, erityisesti vanhoihin kulttuuriympäristöihin. Aiemmin saaristossa lampaat ja lehmät laidunsivat saaria, nykyään ei, jonka seurauksena terrestinen saaristoluonto rehevöityi. Nyt kun olen jonkin verran seurannut Pohjanlahden tilannetta niin hanhet hoitavat maniosti noita väli- ja ulkosaariston saaria.

Toinen havainto on, että runastunut merikotka syö oikein mielellään lihavoituneita merimetsonpoikasia. Tämäkin havainto on jo 2000-luvun alkupuolelta. Eli vihollinen on ja löytyy. Toisaalta kummankaan lajin vaikutus luonnonympäristöön ja siinä oleviin prosesseihin on vähäinen, vaikka verrattuna kirjoittajan blogin kirjoittajan itsensä aiheuttamaan vaikutukseen (energiavirrat, massat, saastuminen, myuovijäte jätevedet jne.. Vahingot tapahtuvat pääosin ihmisen harmiksi. Esim. Merimetson ravintokäyttäytyminen siirtää merkittäviä fosforivarantoja merestä takasin maalle. Olen kerran käynyt saarella, jonka metsot olivat hylänneet, ja voi sitä luonnonkirjoja ruohovartisten kukkakasvien osalta.Täytyy todeta, että blogin kirjoittajalla on hyvin ohut tietämys luonnossa tapahtuvista prosesseita ja ekologiasta, valitettavasti.

Käyttäjän anttiknuuttila kuva
Antti Knuuttila

Ei tähän sönkkäykseen hirveästi tarvitse kommentoida, mutta aika hupaisa tuo kommentti, että kantojen hoito on LUONNON kannalta ainut kestävä tapa.

Onhan toki ihminen osa luontoa ja kyllä mäkin olen joutunut vaihtamaan Eiran rannan vakiopicnicpaikkani hanhenpaskan takia muualle jo muutama kesä sitten. Ja kyllä se harmittaa. Mut ei tää nyt ihan näin vakavaa ole ja luonnolla on ihan omat keinonsa ajan kanssa hoitaa hommat kestävästi, jos ihminen vaan vähän malttaa.

Toimituksen poiminnat